tiistai 25. kesäkuuta 2013
tiistai 4. kesäkuuta 2013
Living with PMMP since 2003
Elettiin vuotta 2002 Popstars-laulukilpailu oli pienen 10-vuotiaan Sallan ehdoton suosikki ohjelma. Kilpailussa lauloi nuori vaalea Paula joka olisi pienen ihmisen mielestä ansainnut voittaa. Taisin itkeä kun sain tietää, että Paula karsiutui ohjelmasta.Näin jälkikäteen ajatellen onneksi karsiutui ja löysi Miran Popstarsin kautta!
Vuonna 2003 julkaistiin Kuulkaas enot jonka oma enoni toi Venäjältä. Sitä soitettiin stereoista ja laulettiin mukana. Halusin itsekkin olla samanlainen villi ja räväkkä tyttö kun ne kaksi tyttöä Rusketusraidat musiikkivideolla jonka näin telkkarista.
Sitten tuli Päiväkoti, Oo siellä jossain mun ja Pikkuveli tuolloin olin jo teini-iän kynnyksellä ja en todellakkaan ollut kun ne kaksi tyttöä siltä musiikkivideolta parin vuoden takaa. Olin ujo, omaa itseään etsivä finninaama. Silti monista kovemmat kädet albumin biiseistä kuuluu teini-ikäni soundtrackiin. Varsinkin pahimpina ja vaikeimpina aikoina ns. oma nimikko biisini Salla tahtoo siivet sai minut kyyneliin.
Halusin itsekkin olla laulaja ja ottaa asioihin samallalailla kantaa kun Pmmp:n tytöt. Joku raja sai tunteeni kiehumaan ja kuuntelin sanoja kerrasta toiseen. Leskiäidin tyttäret jäi kaikista Pmmp:n albumista itselleni kaukaisimmaksi.
Veden varaan albumi muutti taas kaiken minun ja Pmmp:n välillä. Kaksi villi tyttöä Kuulkaas enot-albumilta oli muuttunut kahdeksi vahvaksi ja itsevarmaksi naiseksi jolla riitti energiaa vaikka muille jakaa.. Kun lapsuus loppui osui oikeaan paikkaan kun olin itsekkin aikuistumisen kynnyksellä.
Heliumpallo Heliumpallo... Tarviiko tähän muuta lisätä. Rakkaudesta-albumi teki minusta taas elämää suuremman Pmmp-fanin. Toivotaan ettei tämä jää Pmmp:n viimeiseksi albumiksi vaikka ilmoittivatkin loppettavansa tämän kesän jälkeen.
Kymmenen vuotta, kymmeniä hyviä biisejä, loistavia albumeita, riehakasta ja iloista meininkiä. Kannan ottoja tärkeisiin tukea tarvitseviin asioihin. Keikkoja ja tanssia.
Vuonna 2003 julkaistiin Kuulkaas enot jonka oma enoni toi Venäjältä. Sitä soitettiin stereoista ja laulettiin mukana. Halusin itsekkin olla samanlainen villi ja räväkkä tyttö kun ne kaksi tyttöä Rusketusraidat musiikkivideolla jonka näin telkkarista.
Sitten tuli Päiväkoti, Oo siellä jossain mun ja Pikkuveli tuolloin olin jo teini-iän kynnyksellä ja en todellakkaan ollut kun ne kaksi tyttöä siltä musiikkivideolta parin vuoden takaa. Olin ujo, omaa itseään etsivä finninaama. Silti monista kovemmat kädet albumin biiseistä kuuluu teini-ikäni soundtrackiin. Varsinkin pahimpina ja vaikeimpina aikoina ns. oma nimikko biisini Salla tahtoo siivet sai minut kyyneliin.
Halusin itsekkin olla laulaja ja ottaa asioihin samallalailla kantaa kun Pmmp:n tytöt. Joku raja sai tunteeni kiehumaan ja kuuntelin sanoja kerrasta toiseen. Leskiäidin tyttäret jäi kaikista Pmmp:n albumista itselleni kaukaisimmaksi.
Veden varaan albumi muutti taas kaiken minun ja Pmmp:n välillä. Kaksi villi tyttöä Kuulkaas enot-albumilta oli muuttunut kahdeksi vahvaksi ja itsevarmaksi naiseksi jolla riitti energiaa vaikka muille jakaa.. Kun lapsuus loppui osui oikeaan paikkaan kun olin itsekkin aikuistumisen kynnyksellä.
Heliumpallo Heliumpallo... Tarviiko tähän muuta lisätä. Rakkaudesta-albumi teki minusta taas elämää suuremman Pmmp-fanin. Toivotaan ettei tämä jää Pmmp:n viimeiseksi albumiksi vaikka ilmoittivatkin loppettavansa tämän kesän jälkeen.
Kymmenen vuotta, kymmeniä hyviä biisejä, loistavia albumeita, riehakasta ja iloista meininkiä. Kannan ottoja tärkeisiin tukea tarvitseviin asioihin. Keikkoja ja tanssia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)