Ensi tunnelmia koulun käynnistä sumusaarilla

Aika kuluu todella nopeaa vauhtia nyt kun olen saanut koulun käynnin kunnolla aloitettua BCU:ssa. Opiskelen tämän kevään siis Birmingham City Univesityssä, joka on yksi Birminghamin useasta yliopistosta. Yliopisto on levittäytynyt ympäri kaupunkia, mutta itse opiskelen City Center kampuksella. Tällä hetkellä suoritan kurssini vaatesuunnittelun kurssilla ja loppu keväästä siirryn todennäköisesti muoti viestinnän pariin.

Mulla on viralliset tunnit ainoastaan maantaisin ja torstaisin 10-17, mutta tekemistä kyllä riittää. Uskon, että kun vaatteiden valmistus aloitetaan niin tulen olemaan ympäri vuorokauden tuolla yliopistolla. Tuntuu vaan oudolta tuo tuo virallisen opetuksen puute, joten on vielä opeteltava tuohon omatoimiseen työskentelyyn, vaikka sitäkin on kyllä tullut Kyamkissa harrastettua aina aamusta puoleen yöhön.

Ensimmäinen kurssimme on vaatesuunnittelua konseptin pohjalta. Konsemptin loimme valitsemalla yhden taiteen muodon tai taidesuuntauksen, yhden elokuvan ja yhden taiteilijan. Nyt käymme etsimään vaatteille muotoa eri kankaita muotoilemalla. Itse olen hieman paniikissa ajatuksesta, että täytyy loppujen lopuksia valmistaa kokonainen asu. En nimittäin ole sieltä taitavimmasta ompelija tai kaavoittaja porukasta. Opimman ja haasteitahan tänne on kuitenkin tultu hakemaan ja koitan ainakin yrittää parhaani.

Koulu vaikuttaa tosi mukavalta, mutta monella tapaa erilaiselta suomen kouluihin verrattuna. Yksi suuri ilon aihe on kampuksella toimiva pieni kauppa, josta voi ostaa opelu- ja koulutarvikkeita suhteellisen huokeaan hintaan. Kahviloita taitaa olla kolme ja sitten on vielä yksi lämmintä ruokaa tarjoava ruokala. Koulu ruoka on täällä aika kallista, jos haluaa syödä muutakin kun rankalaisia. Kaikesta joutuu maksamaan erikseen, jopa vedestä! Eli Kyamkilaiset teillä on siellä asiat hyvin! Kampuksen kirjasto on täällä aika pieni ja vaatetusalan kirjallisuus on mielestäni aika heikko. Eikä tuolla euroopan suurimmassakaan kirjastossa hirmuisen hyvä valikoima vaatetusalan kirjallisuutta ollut.

Jää nähtäväksi mitä onnistun saamaan aikaan kurssieni aikana. Tämän päivän opettajalta saamani palautteen pohjalta pitäisi olla 1000 kertaa rohkeampi ja luovempi. Yritän nyt jostain itsestäni etsiä erittäin persoonallisen- ja provokatiivisentyylin omaava muotisuunnittelijan.

-Sumusaarten seikkailija Salla

First time in London

Vierailtiin vaihtari kaverini Gabriellan kanssa Lontoossa viime Lauantaina. Pääasiallinen syy Lontoon vieraillulle oli Lontoon muotiviikot, mutta koska ei päästy näkemäään näytöksiä tai showroomeja meille jäi paljon aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Ja pakko kyllä sanoa, että taisin rakastua tähän ihmeelliseen 10 miljoonan asukkaan megakaupunkiin. 

Muotiviikoilta ei tullu napattua kauheen montaa kuvaa, mutta perinteisistä nähtävyyksistä kyllä. Harmi etten ottanut useampaa kuvaa erilaisista pukeutujista muotiviikoilta, koska ihmiset olivat todella pistäneet parastaan. Tuntui, että moni oli pukeutunut vain saadakseen katumuotikuvaajien huomion.  Tunsin itse pukeutuneeni todella huonosti, kun näin miten ihmiset olivat pistäneet parastaan. Olisi pitänyt muistaa ottaa aurinkolasit mukaan, että olisi voinut piiloutua niiden taakse.

Lauantai oli todella kylmä ja tuulinen päivä ja tämä suomineito oli aivan jäässä koko päivän. Tuulesta ja kylmyydestä huolimatta Lontoossa vierailu oli kyllä yksi unelmien täyttymys. Hämmennyin kuitenkin tajutessani, ettei Big ben ole oikeasti niin suuri kun olin sen luullut olevan. No annettakoon se anteeksi. 

- Sumusaarten seikkailija Salla

Ps. Äiti, kaikki hyvin sumusaarilla! :)

Kuvia Birminghamista

      Tässä pieni kuvakokoelma viimeisen viikon aikana ottamistani kuvista. Ei varsinaisia taideotoksia, mutta koittakaa kestää.

.

 Birminghamin kuuluisia kanaaleja lähdin katsomaan. Tässä lähin jonka löysin... Toivotaan, että ne jossain vähän kauempana olevat olisivat kauniimpia.

Seikkailu sumusaarilla jatkuu koti-ikävstä huolimatta.

-Salla

Erilainen ystävänpäivä 2015

Meillä Suomessa on jotenkin vielä onnistuttu pitämään ystävänpäivän juhlinta hallinnassa. Täällä Sumusaarilla asiaa juhlitaan aika isossa mittakaavassa ja hyvin kaupallisesti. 

Kaupat on täynnä ystävänpäivä tuotteita ja tarjouksia. Kaduilla myydään kukkia ja sydämen muotoisia foliopalloja. Hätääntyneet miehet jonottavat suklaakaupoissa ja kortti hyllyillä. Naiset etsivät Victoria’s secretilt seksikkäitä alusvaatteita ja tuoksuja. Minä sen sijaan istun huoneessani juomassa Coca-colaa villasukat jalassa.

Kaikki mulle rakkaat ihmiset on 2000 kilometrin päässä minusta. Ensimmäistä kertaa elämässäni kuitenkin tajuan, että olen yksin olematta kuitenkaan yksin. Se kaikki tuki, tsemppaus ja kauniit sanat joita olen saanut viimeisen parin viikon aikana ovat saaneet minut huomaamaan, että mulla on todella paljon ihania ystäviä, tuttavia ja kavereita. Olen kiitollinen jokaisesta ja siksi toivotankin kaikille IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Käännän silti hieman veistä haavassa ja kuuntelen Spotifystä ystävänpäivä-soittolistan rakkauslauluja. Kävin eilen yksin elokuvissa katsomassa elokuvan, joka olisi pitänyt kyllä käydä katsomassa jonkun kanssa. Miksi? Koska musta on ihana tuntea asioita.

- Sumusaarten seikkailija Salla  

Rohkeudesta

Elämäni aikana olen ehtinyt kokea monenlaista, mutta olen monessa asiassa vielä ”neitsyt”. En ole koskaan matkustellut hirveästi, vaikka olisin halunnut. En esimerkiksi koskaan aiemmin ole käynyt Englannissa tai matkustanut ulkomaille yksin. Nyt pistän rohkeuteni ja uskallukseni äärirajoille, mutta uskon palattuani Suomeen olevani aivan toinen ihminen.

Olen aina ollut unelmoija ja vain haaveillut tämän kaltaisista matkoista. Samalla kun olen innoissani tästä mahdollisuudesta mahanpohjassa pyörii perhosia ja itkettää jatkuvasti (siis kirjaimellisesti!).Pidän itseäni aika rohkeana, mutta tämän matkan suhteen olen ollut viime päivät todella jännittynyt. Matkalla lentokentälle en pystynyt puhumaan juuri lainkaan poikaystävälleni, koska no itketti. Yritin ajatella kissoja ja Jared Leton vatsalihaksia helpottaakseni oloani.

Mielestäni Äitini sanoi hyvin että, ”Et irtaudu vain napanuorasta, vaan koko maasta.” Olen asunut 16-vuotiaasta asti omillani nyt olen TODELLA omillani. Kaikki on perille päästyäni uutta ja erilaista. Silti jonkinlainen sisäinen rohkeus on työntänyt minut tälle matkalle tuntemattomaan.  Saan olla ylpeä itsestäni ja rohkeudestani lähteä ja vaikka nyt tuntuukin vaikealta niin kyllä tämä vielä varmasti helpottaa.

Ystäväni Sirkku kirjoitti tämän Facebook-seinälleni ja minun mielestäni tämä kuvaa hyvin tämän hetkisiä tuntemuksiani.

 Jos rahtilaiva osaisi ajatella ja tuntea, 

se ei koskaan irtautuisi laiturista. 

Se pelkäisi niitä tuhansia ja taas tuhansia aaltoja, 

jotka sen on kohdattava. 

Se pelkäisi laineiden suurta määrää, 

eikä edes huomaisi, että nehän on kohdattava vain yksi kerrallaan.

-Sumusaarten seikkailija Salla

First feelings about England

Jokin hieno talo, jonka bongasin tämän päivän kävelyretkelläni.

- Kyllä täällä on niin harmaata kun sanotaan. Satanut ei sentään vielä ole.
- Suurin osa taloista täällä on aika rumia. Ainakin lähiöissä.
- Täällä on aika likaista, kun kadun varret on täynnä roskia.
- Vasemman puoleinen liikenne on outo
- Lontoon metrokartta oli hiukan suurempi kun tuo Helsinigin, joka aiheutti hieman paniikkia.
- Aika moni Britti ajaa ilman ajovaloja, joka on näin suomalaisena hiukan outoa.
- Minua on viimeisen 48 tunnin aikana kutsuttu jo ärsyttävän monta kertaa "Darlingksi" tai "Sweetheartiksi". Tää on suomitytölle jo liikaa perseen nuolentaa.
- Kaikki on isoa ja suurta. Burger Kingissä juoman koko vaihtoehdot oli large ja superlager. Mulle jo normaali 0,4 litranen juomakin on jo liikaa. Näillä Birminghamilaisilla on myös Euroopan suurin kirjasto.

 Kuvassa osa Birminghamissa sijaitsevaa Euroopan suurinta kirjastoa. 

- En osaa käyttä Englantilaisia kolikoita, joten maksain koko ajan vain seteleillä.
- Englantilaiset puhuu välillä tosi nopeasti, joten on vaikea ymmärtää mitä ne sanoo.
- Rakastan Birminghamin shoppailu mahdollisuuksiin (Onneksi en tilannut sitä luottokorttia!) Selfridgen kosmetiikka valikoiman nähdessäni melkein kuolin ja Super drugissa sekä Bootsissa oon kerenny käymään jo ainakin viidesti. Lemppareista lempparein on ehkä Paperchase mistä saa kaikkea aivan ihanaa toimisto/koulutarvike/paketointi/kortti krääsää. Se on vähän niinku Suomalainen kirjakauppa ilman kirjoja potenssiin 100.
-Tiskikaapin puuttuminen on vaikeaa. 
-Joka paikkaan on lyhyt matka. Koulu näkyy huoneeni ikkunasta, mahtavat shoppailu mahdollisuudet  on yhden kilometrin päässä ja Lontooseen pääsee alle kahdessa tunnissa junalla.

Uusi kouluni huoneeni ikkunasta kuvattunua kuvassa oikealla...Jatkuen tuohon kuvan keskivaiheille asti.

-Sumusaarten seikkailija Salla

Mukaan pakattua

Istun tätä kirjoittaessani Helsinki-vantaan lentokentällä ja kohta koneessa kohti Lontoota. Laukut on pakattu ja toinen laukku on jo (toivottavasti) kohta koneen ruumassa. Vielä lentokentällä ylimääräisiä kiloja siirrettiin käsimatkatavaroihin. 20,50 kiloa jäi matkalaukku painamaan ja tilaakin vielä jäi.

Ajattelin kerto mitä pakkasin mukaan, jos se vaikka muita vaihtoon  lähtijöitä myöhemmin hyödyttäisi. Tietysti kohde maa varmasti ja vaihtoaika vaikuttaa paljon pakattaviin tavaroihin. Katsotaan sitten vaihdon jälkeen mikä oli hyödyllistä ja mikä turhaa.                         

Matkaan pakattut tavarat:

Vaatteet:

10 paria sukkia

10 alushousut

Bikinit

Urheilurintaliivit

3 Rintaliivit

2 villasukat

10 paria sukkia

shortsit

2 juhlavampaa mekkoa

Alexander Wangin arkimekko

Farkkupaita

Farkkuliivi  

Mustahuppari

Villatakki

Jakku

Musta liivi

Jumppa housut

10 erilaista t-paitaa/toppia

Nahkatakki

Parkatakki

Urheiluhousut

Valkoinen kauluspaita

Kahdet Nilkkurit 

Sandaalit

Muuta mukaan otettua:

Käsipyyhe

Sateenvarjo

Kirjat: Mary Kay Ash teh lda and timeless principles of the founder of Mary Kay inc.

Silmarillion (kiitos Sarita!) Orange is the new black

Valokuvakehys kuvalla

2 matka adapteria

uusin Trendi ja Avotakka

Meikkit

Ihonhoito

Hiusasiat

Lääkkeet

Suoristusrauta

Hiustenkuivain

Penaali

Kalenterikamera + objektiivit

Laturit, piuhat ja muut elektoriikkatarvikkeet

Läppäri

Tärkeät paperit

Passi

Lompakko

Tommin ostama Nalle

Lakku saapui kyllä lontooseen mutta tämän näköisenä...Tämä kuva ei ees näytä niin pahalta kun tuo juuri tälle matkalle ostettu laukku näyttää.

Tästä sitten uusia seikkailuja kohti...

-Sumusaarten seikkailija Salla